Kaukolämpö on Suomen suosituin lämmitysmuoto. Kaukolämpö on toimintavarma lämmitysratkaisu, joka lämmittää vaivattomasti kodin ja käyttöveden. Kaukolämmön polttoaineena voi olla mm. maakaasu, kivihiili, turve, öljy, jätteenpoltto, puu ja metsähakkuiden jätteet, biokaasu sekä teollisuustuotannossa syntyvä ns. hukkalämpö. Sen hinta on kuitenkin ollut kovassa nousussa viime vuosina. Hajonta on toki suuri, sillä esimerkiksi helsinkiläinen maksaa kaukolämmöstään 60 % kalliimman hinnan kuin halvimmasta kaukolämmöstä nauttiva suomalainen. Kaukolämpöä markkinoidaan ympäristöystävällisenä energiamuotona, mutta onko se sitä? Suomessa vasta 40 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla, kun Ruotsissa niiden osuus on 70 prosenttia. Jos lämmön toimittajat eivät luovu ilmastolle haitallisista fossiilista polttoaineista, ne joutuvat maksamaan enemmän veroja, jotka siirretään lopulta asiakkaiden maksettavaksi. Fossiiliset polttoaineet ovat syynä Helsinginkin koviin kaukolämpöhintoihin. Toisaalta monessa muussa kaupungissa kaukolämmön tuotanto on siirretty bioenergian ja ulkomaisen tuontijätteen varaan, mutta ovatko nekään lopulta kovin pitkäaikaisia ratkaisuja.
Kaukolämmössä lämpö siirretään tuotantolaitoksilta asiakkaille kuumana vetenä suljetussa kaksiputkisessa kaukolämpöverkossa. Lämmin vesi johdetaan rakennuksen lämmönjakokeskukseen, jossa se luovuttaa lämpöä rakennuksen lämmitysverkkoon ja lämpimän käyttöveden valmistukseen lämmönsiirtimien avulla. Kaukolämpöverkon vesi palaa jäähtyneenä paluujohdossa takaisin tuotantolaitokseen uudelleen lämmitettäväksi. Kaukolämpövesi ei kierrä talojen lämmitysverkossa.
Rakennukset käyttävät lämpöä huoneiden ja käyttöveden lämmittämiseen sekä ilmanvaihtoon. Lämmönjakohuoneessa olevat säätölaitteet ohjaavat rakennuksen lämmitysverkon veden lämpötilaa yleensä ulkolämpötilan mukaan. Rakennuksen kaukolämpölaitteiden hoitajan tehtävä on huolehtia, että nämä perussäädöt ovat kohdallaan. Asukkaiden tarvitsee huolehtia vain huonekohtaisten termostaattien oikeasta asetuksesta.
Kodin kaukolämmönvaihtimen tekninen käyttöikä on arviolta 20 vuotta, jolloin suositellaan, että laite vaihdetaan uuteen. Kun on aika uusia lämmitysjärjestelmää, on hyvä pohtia, mihin nykyisessä lämmitysjärjestelmässä ollaan tyytyväisiä ja mitä halutaan muuttaa. Kun taloyhtiö pohtii energiaremonttia, vaihtoehtoja ovat useimmiten toimitusvarmassa kaukolämmityksessä pysyminen tai ympäristöystävälliseen ja käytössä edulliseen maalämpöön vaihtaminen. Ne on myös mahdollista yhdistää, jolloin kyse on lämpöpumpun ja muun lämmönlähteen yhdistelmänä toimivasta hybridiratkaisusta. Joka tapauksessa ensisijainen energiatehokkuuden parantaminen on aina poistoilman lämmön talteenoton toteuttaminen, jos kerrostalossa on tyypillinen 1960- 2000 aikakauden ratkaisu, eli koneellinen poistoilmanvaihto ilman lämmöntalteenottoa.
Myös tavoitteiden listaaminen on tärkeää: halutaanko yhtiössä säästää lämmityksen kustannuksia tai pienentää päästöjä. Samassa yhteydessä on hyvä hetki ottaa kantaa myös siihen, halutaanko uuteen järjestelmään liittää esimerkiksi viilennys, sähköautojen latausmahdollisuus tai aurinkopaneelit.
Kaukolämmön hinta riippuu energiayhtiöstä ja tuotantotavasta ja vaihtelee sen vuoksi paikkakunnittain. Helsingissä kaukolämpö kannattaa lähes poikkeuksetta vaihtaa maalämpöön, jos kiinteistön tontille on mahdollista porata maalämpökaivoja.
Kaukolämmöstä maksetaan perusmaksua vuorokauden käyttöpiikin (3 vuoden keskiarvon) perusteella. Käyttöpiikkiin vaikuttaa oleellisesti asuinkiinteistöissä aamuun ja iltapäivään ajoittuva lämpimän käyttöveden tarve. Smart Heating tarjoaa automaation, jolla seurataan reaaliaikaisesti lämmitysjärjestelmän toimintaa ja säätöä – optimoiden kaukolämpötehot ja kulutuspiikit, pörssisähkö ja sääennuste huomioiden (Optipower-ohjelmisto).
Voimme tuoda maalämmön ja maaviileän myös kiinteistöihin, joissa maalämpökaivoille on vähän tilaa: rinnalla voidaan käyttää kaukolämpöä. Markkinoiden tehokkaimman LTO-/ PILP-järjestelmämme ansiosta maalämpökaivoja myös tarvitaan vähemmän. Hybridilämmitysjärjestelmän investointikustannus onkin usein myös pienempi kuin maalämpöjärjestelmään investointi.
Kerrostalossa suurin lämpöhäviöiden aiheuttaja on pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto, jossa ei ole poistoilman lämmöntalteenottoa. Lämmön talteenotto onkin vaihtoehto energiakustannusten laskemiseksi, esimerkiksi kaukolämmön rinnalle asennettuna. Lämmön talteenotto soveltuu kerrostaloihin, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto: se hukkaa yli kolmasosan lämmöstä, jonka uudelleenkäyttö ja kierrättäminen säästää merkittävästi ilman maalämpöäkin – älykkään automaatiomme tuella.